Korkeakoulutettujen työtilanne

Korkeakoulutettujen työtilanne vaihtelee huomattavasti alan ja paikkakunnan mukaan. Yleisesti ottaen voi kuitenkin lausua, että korkeampi koulutus takaa Suomessa vielä toistaiseksi helpomman työllistymisen ja paremman palkkatason.

Varman työllistymisen alat

On sektoreita, joiden korkeasti koulutetut edustajat työllistyvät lähes sataprosenttisesti omalle alalleen. Tällaisia ovat lääketiede, hammaslääketiede, oikeustiede ja monet polyteknilliset alat, kuten sähkötekniikka, tietotekniikka ja automaatiotekniikka. Työllistyminen on varmaa etenkin, jos vastavalmistunut on valmis muuttamaan paikkakuntaa, sillä pääkaupunkiseudun ja yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle jää suuri joukko pienempiä kaupunkeja, joissa kyseisten alojen ammattilaisista on huutava pula.

Myös esimerkiksi äidinkielen, kielten, matematiikan ja muiden perusaineiden opettajista on jatkuvasti pulaa eri puolilla Suomea, mutta näiden alojen ei voida sanoa olevan aivan yhtä varmoja työllistäjiä kuin edellä mainittujen sektoreiden. Jo se, ettei opettajankoulutukseen pääseminen ole itsestään selvää, vaikka olisi tullut hyväksytyksi opiskelemaan suomen kieltä tai matematiikkaa, tekee näistä aloista selvästi epävarmempia työllistäjiä. Jos esimerkiksi suomen kielen opiskelija jää ilman opettajankoulutuspaikkaa, hänen työllistymismahdollisuutensa kapenevat huomattavasti.

Heikon työllistymisen alat

On olemassa suuri joukko korkeakoulutuksen piiriin kuuluvia aloja, joiden työllisyystilannetta voisi pitää suorastaan katastrofaalisena. Humanistisen tiedekunnan irvaillaan tällä hetkellä olevan työttömyyskortistoon valmistava opinahjo, vaikka tilanne ei kaikkien sen oppiaineiden kohdalla olekaan aivan näin synkkä.

Heikoimmin humanistisesta tiedekunnasta valmistuminen työllistyy, jos hänen pääaineensa on kovin kaukainen ajallisesti tai maantieteellisesti. Esimerkiksi arkeologian tai sanskritin opinnoilla on hyvin vaikea löytää töitä, jotka jollakin tavalla liittyisivät opintoihin. Tällöin työkokemuksen, yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja persoonallisten piirteiden vaikutus työllistymiseen kasvaa, kun haettavissa on kaikki ne paikat, joiden edellytyksenä on joko ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, mutta niiden alaa ei ole sen tarkemmin määritelty. Monet kuntien ja valtion virkamiesten tehtävät ovat tällaisia.

Parhaiten humanistisesta tiedekunnasta valmistuvista työllistyvät eri alojen opettajat, mutta heidänkin välillään on suuria eroja. Eniten kysyntää on jo edellä mainituilla äidinkielen opettajilla. Toisella sijalla ovat englannin, ruotsin ja matematiikan opettajat, jotka yleensä löytävät itselleen työpaikan valmistumisen jälkeen, vaikka heillä ei olisi kuin yksi opetettava aine. Työllistymistilannetta kuitenkin heidänkin kohdallaan parantaa huomattavasti, jos he pystyvät oman pääaineensa ohella opettamaan jotakin toista ainetta, kuten useampia kieliä tai matematiikan ohella fysiikkaa tai kemiaa.

Oman verrattain hyvin työllistyvän humanistien joukkonsa muodostavat Suomessa harvinaisia, mutta koko ajan yleistyviä kieliä opiskelevat henkilöt. Arabiaa ja kurdia osaavista tulkeista sekä kääntäjistä on jatkuvasti pulaa, minkä takia näitä kieliä opiskelevat työllistyvät usein jo opiskeluaikanaan. Myös venäjän osaajat ovat kysyttyä henkilökuntaa tulkkaustoimistoissa.

Kansainvälisyys tuo uusia mahdollisuuksia

Kansainvälistymisen myötä suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden työllisyystilanne on parantunut huimasti, sillä kotimaista koulutusta arvostetaan korkealle. Opiskelijavaihto myös alentaa kynnystä lähteä maailmalle, sillä opintojen aikana ulkomaanjakson kokenut tietää jo kokemuksesta, millaista on elää muualla kuin Suomessa. Opetusministeriö myös järjestää vastavalmistuneille mahdollisuuksia osallistua työharjoitteluun ulkomailla.

Jos korkeakoulusta valmistunut on valmis kokeilemaan siipiään tai hankkimaan kannuksia ulkomailla, hän parantaa huomattavasti asemiaan työpaikkakilpailussa myös kotimaassa, sillä kansainvälisissä paikoissa työskennelleitä arvostetaan työnhaussa suomalaisissa yrityksissä.

Miten voi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan?

Kielitaidon ja erilaisten kulttuurien kohtaamisen taidon korostuminen parantaa ulkomailla työskennelleiden työllistymistilannetta, mutta kyllä asemiaan kilpailussa voi parantaa myös kotimaassa valitsemalla opinto-ohjelmaansa vapaaehtoisia kieliä ja vaikkapa sivuaineeksi jonkin maantieteellisen alueen opintokokonaisuuden, vaikka Itä-Euroopan tutkimuksen. Myös viestinnän opinnot parantavat työllistymismahdollisuuksia lähes alalla kuin alalla.

Aktiivinen osallistuminen opiskelijatoimintaan, verkostoituminen ja mahdollisimman varhainen oman alan opintojen ohessa tehtäviin töihin hakeutuminen parantavat ratkaisevasti työllistymismahdollisuuksia.